Minua ei näy. Seison postin jonossa, pakettia viemässä.Paketti on painava ja maassa edessäni.Sitä mukaa kuin jono etenee potkiskelen pakettia eteenpäin. Vihdoin vain yksi ennen minua. Puolentoista  metrin päässä vieressä on postin luukku, josta kirjeet työnnetään sisään. Siirryn kahdeksi sekunniksi luukun eteen ja sujautan kirjeet luukkuun. Ja minun vuoroni koittaa -ah!
Mutta ei! Ei olekaan minun vuoroni.Takanani ollut naisihminen kiilaa ohitseni ja ohittaa myös jonossa olleeen pakettini: se on minun vuoro, hän selostaa!  Ei siinä auta minun vaivainen kommenttini.
Minun lävitse on kuljettu, minä olen näkymätön. Postin henkilön kanssa päivittelemme asiaa, posti on pahoillaan kun ei voinut tarkkailla tilannetta, kuka on vuorossa.
Ei tämän ensimmäinen kerta ole. Kaupan kassajonossa minun lävitseni on myös kävelty.Aivan kuin minua ei olisi olemassakaan. Kitkerät änähdykseni asian johdosta eivät hetkauta kiilaajaa tippaakaan.
MITEN saan iteni näkyväksi??? MITEN?  Byäääh...